Sisustus- ja pihaihmisen paratiisissa – arkkitehti Geoffrey Bawan lomapaikka Sri Lankassa: Lunuganga
Eikö se jo kuulostakin ihanalta? Lunuganga. En tiennyt yhtikäs mitään tästä paikasta enkä arkkitehdista suunnitellessani matkaa Sri Lankaan ja yhtenä osana sitä Bentotaa. Ennen tätä paikkakuntaa olimme matkanneet ja yöpyneet viidessä eri paikassa. Majapaikkaamme saavuttuamme aloin googlettaa paikallisia nähtävyyksiä. Mieheni oli jutellut yöpymispaikkamme ”taloudenhoitajan” kanssa aiemmin päivällä ja kuullut, että naapurissa on ”jonkun englantilaisen miehen puutarha”.
No, sitten selvisi, että hän tarkoitti srilankalaisen, monikulttuurisen ja englannissa opiskelleen arkkitehdin lomapaikkaa, Lunugangaa, joka oli viiden minuutin kävelymatkan päässä meidän asumuksestamme! Katselin netistä kuvia, enkä ollut uskoa silmiäni…, tänne oli pakko mennä! Kohta jo olimmekin tässä sisustus- ja pihaihmisen paratiisissa, arkkitehti Geoffrey Bawan lomapaikassa.
Bentota oli meidän viimeinen lepokohde ennen kotiin paluuta ja viimeistä yötä Negombossa lähellä lentokenttää. Emme siis poukkoilleet täällä minnekään, mutta tämä puutarha tuli niin sopivasti ja niin oikeaan paikkaan ja niin oikealle ihmiselle, että… Huoh.
Puutarha on auki määräpäivinä tiettyyn kellonaikaan sesongista riippuen. Meidän opastusaikamme oli kello 13 ja lähdimme kävelemään hyvissä ajoin kohti puutarhaa. Määränpäässä odottikin jo aika paljon ihmisiä porttien avautumista.
Talojen lähettyville oli istutettu paljon reunustraakkipuita, joita meillä käytetään huonekasveina. Mietin minkä kokoisina ne on tänne istutettu. Jostain syystä en ole ikinä saanut kyseistä kasvia viihtymään itselläni, vaikka olen monta kertaa kokeillut. Myöskin tämän vierailun jälkeen, koska ihastuin siihen Bawan puutarhassa vielä enemmän.
Arkkitehtuuria ja puutarhasuunnittelua suuressa mittakaavassa
Hyvä arkkitehtuuri ja puutarhasuunnittelu kestää aikaa. Kuten traakkipuut, jotka ovat ehkä olleet pieniä taimia ja näyttäneet silloinkin hyvältä. Nyt ne näyttävät mahtavilta, persoonallisilta ja ovat osa arkkitehtuuria ja suunnitelmaa. Geoffrey Bawan Lunugangassa riittää tilaa, alue käsittää miltei viisi hehtaaria maata rakennuksineen, puutarhoineen ja lampineen.
Geoffrey Bawa syntyi vuonna 1919 Colombossa monikansalliseen perheeseen: hänen isänsä oli osittain eurooppalaista syntyperää ja äidin puolella sanotaan olevan singalilaista, saksalaista ja skotlantilaista syntyperää. Isä oli asianajaja, ja myös Geoffrey opiskeli lakia ja englanninkieltä Cambridgessa Colombon opiskelujen jälkeen. Vanhemmasta veljestä, Bevisista, tuli maisema-arkkitehti.
Sodan jälkeen Geoffrey palasi Sri Lankaan, silloiseen Ceyloniin, työskentelemään lakitoimistossa. Hän kuitenkin jätti ammattinsa äitinsä kuoleman jälkeen ja lähti kahdeksi vuodeksi matkustelemaan. Käytyään Kauko-Idässä, Yhdysvalloissa ja lopuksi Italiassa hän halusi asettua Italiaan, mutta siitä ei jostain syystä tullut mitään.
Vuoteen 1948 mennessä Bawa oli jälleen Ceylonissa ja osti entisen kumitilan Dedduwa-järven rannalta. Hän aikoi tehdä tästä trooppisesta erämaasta italialaisen puutarhan. Hänen tietämyksensä ei kuitenkaan riittänyt hankkeeseen, joten muutaman mutkan kautta hän opiskeli arkkitehdiksi ja valmistui Cambridgesta vuonna 1956.
Geoffreyn innoittajana on täytynyt toimia myös isoveli Bevis, joka oli perinyt vanhemmiltaan kumitilan ja muokkasi siitä ajan mittaan Sri Lankan kuuluisimman puutarhan, Brief Gardenin.
Oppaan kertomuksista jäi sellainen vaikutelma, että täällä on vietetty aikaa suurella joukolla. Osa vieraista on jäänyt pitkäksi aikaa ilmeisesti jopa asumaan johonkin rakennuksista ja moni heistä on kantanut kortensa kekoon tällaisen upean paikan luomisessa. Vieraina on ollut eri alojen taiteilijoita, ja se näkyy monissa yksityiskohdissa puutarhassa ja rakennuksissa, muun muassa suurina ruukkuina ja seinämaalauksina.
Joistain esineistä, kuten puutarhan patsaista, saa viitteitä isännän seksuaalisesta suuntauksesta. Geoffrey, kuten vanhempi veljensäkin, oli homoseksuaali. Geoffreylla oli pitkäaikainen ystävyyssuhde kyseenalaisen maineen omaavan australialaisen taiteilijan, Donald Friendin kanssa. Friendin kädenjälki näkyy Lunugangan puutarhan monissa kukkaruukkujen kasvoissa.
Yllä olevassa tilassa minua kiehtoi hyvin moni asia: ruutuikkunat, valaisin/kattohäkkyrä, eritoten lattia, joka tekee tilasta elävän. Yläpuolella on makuuhuoneita, vieraskäyttöön muistaakseni. Bawa käytti sisustuksissaan myös hyvin vanhaa antiikkia, käsintehtyjä huonekaluja ja taide-esineitä. Suunnittelijasta puhutaan paljon uraa uurtavana modernin aasialaisen arkkitehtuurin isänä, joka loi puoliavoimia tiloja häivyttäen sisä- ja ulkotilojen rajat.
Bawa sai vaikutteita sekä siirtomaa-aikaisesta että perinteisestä ceylonilaisesta rakennustyylistä. Hänen suunnittelemansa rakennukset olivat yhtä luonnon kanssa, sisä- ja ulkotilojen välisen rajan hämärtyessä ja luoden asukkaille mahdollisimman suuren nautinnon tilasta. Lunuganga toimi ikuisena kokeilupaikkana Geoffreylle ja siellä on monia hänelle ominaisia elementtejä, joita löytyy myös hänen muista suunnittelemistaan rakennuksista.
Sri Lankan matkamme jälkeen meillä on Mr. Bawan kanssa yhteinen suosikkipuu: Temppelipuu. Juuri tämän puun kukkia viedään temppeleihin kunnianosoituksena buddhille, mutta ilman kukkiakin se on järisyttävän komea. Minkähän kokoisena nämä on istutettu puutarhaan? Ehtikö Bawa nauttia niiden suuresta koosta? Todennäköisesti ehti, koska hän kuoli vuonna 2003. Viimeiset vuodet hän vietti pyörätuolissa toisen aivohalvauksen jälkeen.
(Päivitys 2023: Geoffrey Bawa halusi täsmälleen tämän näköisen puun päärakennuksen eteen, joten se on vartettu kahdesta puusta niin että toinen kasvattaa oksaansa vaakatasoon hiukan nurmikon yläpuolelle. Bawasta on sanottu, että hän kirjaimellisesti siirsi vuoria saadakseen maisemasta juuri sellaisen kuin halusi.)
Lunugangan sisätilat
Olisin mielelläni tutustunut Lunugangan rakennusten sisätiloihinkin, mutta sinne ei päässyt. Nyt pystyin vain katselemaan ikkunoiden läpi siellä täällä ja ihastelemaan sisustuksia. Jokainen tila, jonka näin, huokui harmoniaa ja seesteisiä sävyjä rytmitettynä mustalla. Hyvin nykyaikaista, tai ehkä pikemminkin ajatonta? Huomasin jälkikäteen, että rakennuksissa pystyy majoittumaan ja tarjolla on erilaisia huoneita varattavaksi.
*Lunugangan vaihtoehdot Booking.comissa.
(Sisältää affiliate-linkin *. Varaaminen linkin kautta ei maksa sinulle ylimääräistä, mutta antaa minulle pienen komission).
Koska tiloja käytetään majoittamiseen, on muille kuin yöpyjille pääsy puutarhaan ainoastaan opastetusti tiettyihin kellonaikoihin mahdollista. Yllä oleva tila oli puutarhahuone, jossa säilytettiin puutarhatyökaluja. Se toimi kuitenkin myös yhtenä Bawan työtiloista ja oli hänen suosikkipaikkojaan suurine pöytineen.
Lunugangaan tuotiin Colombosta purettujen talojen antiikkisia ovia ja ikkunoita. Bawa käytti perinteisiä srilankalaisia materiaaleja suunnitelmissaan. Niinpä rakennuksista löytyy pajua, ruokoa, tiiliä ja laattoja sekä kovapuuta ja graniittia.
Lunugangan puutarha
Puutarhassa kaikki henki suurta suunnitelmallisuutta ja yksityiskohtien tarkkaa miettimistä. Rakastin tätä paikkaa heti alkumetreistä saakka. Geoffrey Bawasta kannattaa lukea täältä saadakseen käsityksen, millaisesta arkkitehdista on kyse.
Kuljimme ylhäältä päätalolta alas lammelle, kierroksen rantaan ja takaisin ylös, missä oli muita rakennuksia. Kuvat eivät ole järjestyksessä, koska menin jo aivan sekaisin monista taloista ja yksityiskohdista niissä.
Puutarhassa on useita istumapaikkoja eri kohdissa ja eri näkymin. Istumapaikat oli varustettu eri äänisin kelloin, jotta voi kutsua palvelijan tuomaan aamiaista, drinkkiä tai iltapäiväteetä ja tämä tunnistaa kellon äänestä, minne pitää tarjotin kiikuttaa. Kaiken kaikkiaan Lunugangassa aistii tietynlaisen Mennyt maailma -tunnelman, varsinkin kun on lukenut Geoffrey Bawan elämäntyylistä Rolls-Roysea ajavana playboyna.
(Jos et tiedä mikä on Mennyt maailma, niin se on vuonna 1945 julkaistu Evelyn Vaugh’n romaani, joka kertoo aristokraattisen perheen elämästä englantilaisessa kartanossa. Kirjan pohjalta tehtiin hyvin suosittu tv-sarja 1980-luvulla).
Lunugangaan on rakennettu perhosen muotoinen lampi. Sille on näkymä puutarhahuoneen edustalla olevalta Punaiselta terassilta, joka kuulemma oli Bawan suosikkipaikka ulkoilmalounaalle. Terassin pöydän vieressä on luonnollisesti kello palvelijoiden kutsumista varten.
Vesipuutarhan itäpäässä taas on Musta paviljonki kivipenkkeineen, Bawan suosikkipaikka iltapäiväteelle. Kulkuväylä johtaa edelleen rantaan, josta hotellivieraita kuljetetaan veneellä saariretkille. Sen lähistöltä löytyy Bawan tamiliavustajan työstämä Panin naamio, jonka tekijä on nimennyt Hindu-Pan.
Polku johtaa edelleen suurelle tasangolle, jota kutsutaan nimellä the Plain of Jars, koska sinne on sijoitettu suuria Ming-dynastian tyylisiä ruukkuja näköetäisyyksille toisistaan.
Tasangolla on myös Geoffrey Bawan viimeinen leposija, ilman mitään muistokilpeä tai muuta esinettä, joka kertoisi kyseessä olevan hauta. Vain suuri litteä kivi keskellä nurmikkoa.
Päivitys 1.8.2023: Olen jälkikäteen lukenut paljon Geoffrey Bawasta. Hänestä persoonana tulee hiukan ristiriitaiset tuntemukset, mutta arkkitehtina ja puutarhasuunnittelijana hän on ehdottomasti suuri idolini ja olen yrittänyt omassa kodissani ja pihassani toteuttaa samanlaisia tyylillisiä tiloja, kuin mihin ihastuin Lunugangassa.
Tämän vuoksi olen halunnut päivittää vuoden 2019 artikkelin tekstin osalta ja kuvia uudelleen käsittelemällä. Ikävä kyllä minulla oli näinä vuosina joku todella surkea kamera mukana, enkä osannut sitä käyttääkään. Pahoittelut siitä.
Nyt kun tiedän, että Lunugangaan voi majoittua, päässä alkoi pyöriä uusi eli kolmas Sri Lankan matka. Haluaisin kovasti käydä uudelleen sekä Lunugangassa että Geoffreyn Bevis-veljen puutarhassa, Brief Gardenissa. Siellä vierailimme vuonna 2020, ja minulla on edelleen kirjoittama artikkeli sieltä.
Bentotasta sekä muista Sri Lankan kohteista olen kirjoittanut uudempaan Kohti avaraa maailmaa -blogiini, mihin matkustusaiheiset artikkelini pala palalta ilmestyvät.
Kultainen lehti! Tähänkin liittyi jokin buddha-tarina, jota en enää muista… Otin lehden kuitenkin mukaan, ja nyt se koristaa meidän pientä vessaa muistuttaen samalla tästä matkasta ja paikasta. Näet sen täällä. Kyseessä on siis temppelipuun lehti, joita olen tietenkin matkan jälkeen nähnyt tuhansia. Mutta vaikka tämäkään ei varmasti ollut ensimmäinen, se tuli vastaan hyvin merkityksellisessä paikassa.
Tällä artikkelilla on 12 kommenttia
Varsin kiinnostavaa, että Geoffrey Bawa jätti ammattinsa (oletettavasti viimeistään jo vuonna 1946, 27-vuotiaana), ja valmistui myöhemmin vuielä arkkitehdiksi, 37-vuotiaana vuonna 1956. Nopeasti kyllästyi ensimmäiseen ammattiinsa, vaikkakaan en tiedä minkä ikäisenä tuohon aikaan oli mahdollista valmistua lakimiehen ammattiin. Mutta on kyllä upea puutarha ja ei kuulosta lainkaan hassummalta päästä yöpymään tuollaisessa ympäristössä.
Ymmärsin, että hän opiskeli lakia, koska isänsä oli lakimies. Ehkä se intohimo kuitenkin oli arkkitehtuuriin ja maisemointiin, kuten veljellänsä. Hän oli kyllä huomattavan ”vanha” valmistuessaan arkkitehdiksi, varsinkin tuohon aikaan, ilmeisesti. Itse luovuin arkkitehtiopintojen aloittamisesta joskus 35-vuotiaana (kun olin jo niin älyttömän vanha kohta 30 vuotta sitten :D), mikä kaduttaa suunnattomasti.
Hienon näköinen paikka.
Olin helmikuussa Sri Lankassa, mutta en harmikseni tiennyt tästä paikasta.
Mutta pääseehän sinne takaisin… ehkä. Jos tuonne menen, niin ehdottomasti haluan yöpyä tuolla myös.
Sri Lankassa on niin monia hienoja paikkoja, että kaikkiin ei millään ehdi yhdellä matkalla, jos ei ole siellä kuukausia. Minäkin toivon pääseväni vielä uudelleen.
Tässä kohtaa minulla on kyllä ollut aukko sivistyksessä, mutta hienon näköinen paikka, erityisesti kasvien osalta, näin kuvien matkassa paikassa vieraillen.
Kiitos Pirkko, hienoa jos jotain harvinaista aukkoa korjattiin. Itse tykkäsin kokonaisuudesta, mihin mahtui monenlaista tunnelmaa ja toivoin niin, että olisi ollut parempia kuvia käytettäväksi.
Täällä myös yksi tietämätön henkilöstä mutta Sri Lanka kiinnostaa aina. Varmaan henkilökin voisi tulla tutuksi, jos sinne pääsisi matkustamaan.
Niin, en tiennyt minäkään vielä käyntiä edeltävää päivää aiemmin mitään Bawasta/Bawoista. Reissaamallahan näihin asioihin tutustutaan, tai lukemalla toisten matkajuttuja 🙂
Kiitos tästä jutusta – olen menossa Bentotaan tammikuussa 2-3 päiväksi niin pitänee tuollakin sitten käydä.
Jos yhtään puutarhat kiinnostaa, ja arkkitehtuuri, niin ilman muuta.
Kiinnostava postaus. Vähän surumielisiä kuvia. Kaunista kylläkin
Kiitos Tanja! Mikähän kuvista tekee surumielisiä, huono laatu? Tai ehkä itse olen vähän surumielinen.